Uusi-Seelanti

Kiivejä, lampaita ja ihmissyöjiä

Torni[1]
Sky Tower Aucklandissa
Lento tahitilta kesti viitisen tunti ja samalla siirryttiin ajassa vuorokausi eteenpäin. Päivämääräraja on nyt ylitetty. Ollaan aika tarkkaan maapallon toisella puolella: jos Suomesta poraisi tunnelin suoraan maapallon läpi, päätyisi antipodipisteeseen Uuden-Seelannin kaakkoispuolelle.

Uusi-Seelanti on monessakin suhteessa kahdesta osasta koostuva maa. Valtio muodostuu kahdesta pääsaaresta, Eteläsaaresta ja Pohjoissaaresta, maa on virallisesti kaksikulttuurinen, luonto on kaksikulttuurinen ja jopa valtion nimi on kaksiosainen.

Olo tuntuu kumman kotoisalta. Vaikka Uusi-Seelanti sijaitsee kauimmassa mahdollisessa paikassa toisella puoellla maapalloa, täällä on kuitenkin paljon samaa kuin Suomessa.

Ihmissyöjiä

Uusiseelantilaisia pidetään kansana, joka syntyy märkäpuku päällä ja mela kädessään. Uudessa-Seelannissa kaikki osaavat sukeltaa aivan yhtä lailla kuin Suomessa kaikki osaavat hiihtää. Sukeltelun lisäksi myös jatkuva pää alaspäin seisominen sekoittaa uusiseelantilaisten päätä, mutta sekään ei heille riitä. Lisäksi uusiseelantilaiset ovat keksineet benji-hypyt, suihkuveneet ja zorb-pallot, joiden sisällä voi pyöriä mäkeä alas kuin Muumit kuplien sisällä.

Alkuperäiset asukkaat ovat polynesialaisperäisiä maoreja, jotka saapuivat maahan kanooteilla Tyynenmeren poikki noin tuhat vuotta sitten. He käyttivät ravintonaan lintuja, kaloja, juureksia, marjoja ja saniaisia, viljelivät taaroa ja bataattia ja toivat mukanaan koiran ja polynesialaisen rotan. Sotaisat maoriheimot taistelivat usein keskenään, ottivat vankeja ja orjia ja täydensivät ruokavaliotaan tarvittaessa ihmisen lihalla.


Sir_Dove-Myer_Robinson_1[1]
Sir Dove Myer-Robinson,
Aucklandin kaupunginjohtaja
 vuosina 1959 - 1965   
Eurooppalaiset löytöretkeilijät "löysivät" Uuden-Seelannin noin 500 vuotta myöhemmin ja se sai Alankomaiden Zeelandin provinssin mukaan uuden nimen Nieuw Zeeland, Uusi-Seelanti, mutta sotaisa murhaajien ja ihmissyöjien maa ei kiinnostanut alankomaalaisia. Sata vuotta myöhemmin James Cook otti maan Ison Britannian haltuun ja saarelle alkoi tulla seikkailijoita, kauppiaita, hylkeenpyytäjiä ja merirosvoja. Eurooppalaisten mukana maahan tuli tauteja, tuliaseita ja rommia.
Merirosvot eivät noudattaneet maorien lakeja vaan loukkasivat näiden manaa (kunnia, arvovalta), joten maorit söivät kostoksi kahden laivan miehistöt. Selkkaus toi vuonna 1814 maahan pastori Samuel Marsdenin, joka oli naapurimaassa Australiassa tunnettu kiivaana saarnamiehenä ja julmana vankien ruoskijana. Marsden otti tehtäväkseen käännyttää maorit ja pelastaa heitä hyväksikäyttävien eurooppalaisten sielut. Ensimmäinen maori kääntyi kristinuskoon yhdeksän vuoden kuluttua ja sen jälkeen monet maorit noudattivat esimerkkiä ja omaksuivat uuden uskonnon. Kirkon vaikutusvalta kasvoi ja ihmissyönti loppui, mutta rauhaa ei vielä tullut.

Ison Britannian hallituksen kuvernööri Willian Hobson laati vuonna 1840 Waitangin sopimuksen, jonka sisältö on edelleen kiistanalainen. Sen nojalla kuitenkin maorit joutuivat luovuttamaan maansa Ison Britannian hallitukselle, joka möi sen Englannin keskiluokalle ja maahan tuli uusia asukkaita Isosta Britanniasta. Maorit unohtivat keskinäiset nahistelunsa, alkoivat kutsua brittiperäisiä asukkaita nimellä pakeha ja ryhtyivät sissisotaan yhteisiä vihollisiaan vastaan. Iso Britannia vastasi haasteeseen pakkolunastamalla maoreilta loputkin maat. Uusi-Seelanti pysyi Ison Britannian siirtomaana vuoteen 1907 asti, kunnes siitä tuli Brittiläisen kansainyhteisön itsenäinen jäsen.

Lampaita ja lampaita ... lampaita ... 

Feminismi sai voimaa uudisraivaajaperinteestä ja Uuden-Seelannin naiset saivat äänioikeuden vuonna 1893, ensimmäisinä maailmassa. Maassa on itsenäistymisen jälkeen rakentunut yhteiskuntarauha ja on muodostunut yhtenäinen kansa. Uudessa-Seelannissa edistetty mallikkaasti yhteiskunnallista tasa-arvoa; 1930-luvulla Uusi-Seelanti oli maailman ensimmäinen hyvinvointivaltio. Sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmä ja valtion lainoittamat asunnot ovat korjanneet maorien ja brittien välistä elintasoeroa. Uuden-Seelannin koulutustaso on korkea. Yli puolet väestöstä on kristittyjä ja kolmannes on uskonnottomia. Maoreja on tällä hetkellä noin 15% väestöstä ja vieläkin näkee herttaisia maoritervehdyksiä, joissa asetetaan nenät vastakkain.

2013-04-14-785[1]
Tutunnäköistä julkista liikennettä
Vuosina 1999 - 2005 maata johti pääministeri Helen Clark. Nykyinen pääministeri John Key on ollut värittömämpi, mutta keväällä 2012 palstatilaa sai maan liikenneministeri Gerry Brownlee, joka vertasi Uutta-Seelantia Suomeen.
Alun perin työväenpuolueen David Shearer nimesi Suomen mallimaaksi Uudelle-Seelannille ja Brownleen puhe oli tarkoitettu vastaukseksi Shearerin puheeseen, mutta se pääsi julkisuuteen. Brownlee syytti puheessaan mm. että Suomessa on huonompi työttömyys ja heikompi talouskasvu kuin heillä ja että Suomi hädin tuskin pystyy ruokkimaan asukkaitaan, ihmisten murha- ja tappomäärät ovat korkeat ja että Suomi tuskin kouluttaa asukkaitaan eikä kunnioita naisia.

Erkki Tuomioja kommentoi vastaukseksi, että Brownlee tuskin edes tietää missä Suomi sijaitsee ja Tuomas Enbuske väänsi aiheesta TV-sketsin, jossa muistutettiin maorien huonosta kohtelusta ja laskettiin lampaita ja lampaita ... lampaita ... lampaita ...   Ulkopoliittinen selkkaus oli valmis.

Nyt Brownlee ja Key ovat pyytäneet anteeksi ja Brownlee on lisäksi todistanut olevansa Suomen ystävä käyttämällä Nokian puhelinta, joten asia on katsottu selvitetyksi.

Auckland ja Kiwi-hotelli

Rohkeaa rakentamista kaupungilla
Asumme aivan Aucklandin keskustassa Kiwi-hotellissa. Paikka on vähän pelkistetty, mutta valittiin nimen perusteella. Ikkunan edestä kulkee Queens Street, jonka varrella sijaitsee mm. kaupungintalo ja pääkirjasto. Kirjastossa on Shakespearen näytelmien ensimmäinen koottu laitos ja suurin kokoelma Alexander Dumas'n käsikirjoituksia Pariisin ulkopuolella.

Kaupungin maamerkki on Sky Tower, joka on eteläisen pallonpuoliskon korkein rakennus, 328 metriä. Tämä on se torni, mistä ammutaan aina ensimmäisenä viralliset uuden vuoden raketit. Ylös noustaan lasiseinäisellä hissillä ja ylhäällä oleva ravintola pyörii hitaasti, kierroksen tunnissa.Torni näkyy hyvin joka puolelle kaupunkia.

Uutta_ja_vanhaa,_Queen's_street[1]
Uutta ja vanhaa 
Teimme aamulenkin lähipuistoon. Keskellä kaupunkia on iso Domain-puisto, jonka lammessa uiskentelee kirjolohia. Alueen keskellä kukkulalla on museo, jossa on aito maorien seuraintalo vuodelta 1878. Maorit rakensivat seuraintalot symbolisesti ihmisen muotoon. Katon harja kuvasti ihmisen päätä, kurkihirsi selkärankaa, räystään päädyt käsivarsia ja katto-orret kylkiluita. Talon sisätilat kuvastivat ihmisen sisäpuolen vatsa- ja rintaonteloita. Usein talon päätyyn on veistetty puusta ihmishahmo tai useampiakin.

Itäpuolella keskustaa on mielenkiintoinen Parnellin kaupunginosa. Talot on koristeltu puisilla pitsileikauksilla. Alueella on paljon kahviloita, ravintoloita ja pieniä butiikkeja sekä 1888 rakennettu puukirkko Cathedral Church of St Mary. Jos olisimme olleet Aucklandissa pitemmän aikaa, olisimme viettäneet enemmän aikaa näissä maisemissa. Rakennukset ovat kauniita ja muutenkin Aucklandissa on yhdistetty taitavasti ja rohkeasti uutta ja vanhaa.

Kiivejä ja kiivejä ja lammasta

Lammasta lautasella Nelsonissa
Lammasta lautasella Lord Nelsonissa
Ruokakulttuurissa näkyy brittiläinen siirtomaa-aika, vaikutteita kalifornialaisesta ja aasialaisesta keittiöstä sekä vivahdus uutta ranskalaista keittiötä. Fish and ships -kojuja on paljon ja pubeista saa täyttävää brittityylistä perusruokaa. Lammasta, nautaa ja kanaa syödään paljon. Lammas on erityisen mureaa ja hyvää ja sen kanssa tarjotaan usein herkullista tamarindikastiketta.

Nautimme illalliseksi karitsan kyljyksiä Lord Nelson -nimisessä ravintolassa aivan keskustassa. Juustot ovat hyviä ja jälkiruuista suosituimpia ovat jäätelö, kiiveillä koristettu pavlova ja juustokakut.

Pikaruokana syödään hampurilaisia ja pirtelöitä ja omalaatuisia hot dogeja, joissa nakki leivotaan taikinan sisään, uppopaistetaan rasvassa ja sivellään lopuksi ketsupilla. Monet uusiseelantilaiset kuitenkin yrittävät syödä terveellisesti, joten pikaruualle on tarjolla paljon muitakin vaihtoehtoja. Subway-ketju näytti rantautuneen tänne paremmin kuin hampurilaispaikat. Eniten kuitenkin näkyi aasialaisia pieniä ravintoloita; kiinalaisia, japanilaisia, korealaisia ja thai-ravintoloita.

Metsänvartijan_mökki[1]
Metsänvartijan mökki
Maorien juhla-ateria on hangi. Nimi tulee maauunista eli hangista, jossa ruoka kypsennetään. Hangi tarkoittaa myös sitä tilaisuutta, missä ruokaa syödään. Hangi valmistetaan kaivamalla maahan syvä kuoppa ja laittamalla sinne nuotiossa kuumennettuja kiviä. Ruoka sidotaan kosteisiin, pellavakankaisiin nyytteihin ja peitetään lehdillä, kosteilla liinoilla ja lopuksi hiekalla. Kosteasta pellavasta tulee höyryä, joka kypsentää ruuan meheväksi. Hangi-juhlan ruoka voi olla kalaa, pipi-äyriäisiä tai melkein mitä vain lihaa, söiväthän maorit aikoinaan ihmislihaakin.


Kiivi-lintu
Kiivi-lintu
Kiivi on sekä eläimen että kasvin nimi. Uuden-Seelannin kansallislintuun kiiviin pääsee tutustumaan eläintarhassa. Kiivin muna on maailman suurin ja sen paino on neljänneksen naaraslinnun painosta.
Onnistuimme näkemään Aucklandin eläintarhassa kiivin, joka on yölintu ja tulee harvoin päivällä ulos pesästään. Kiivi on yllättävän isokokoinen lintu, isompi kuin fasaani ja pyöreä. Aucklandin eläintarhassa asustaa myös alkuliskoista ainoa meidän päiviimme selvinnyt laji tuatara, joka on säilynyt samanlaisena dinosaurusten ajoista asti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti