Kuuba

 - salsaa, sosialismia ja amerikanrautoja

Huvimatkan toinen kohde on Kuuba. Lähdimme Madridista maanantaina iltapäivällä ja perillä Jose Martin lentokentällä oltiin aikaeron ansiosta vielä samana iltana.

Kuuba-kadun risteyksessä

Kuubalaiset

Kuuban alkuperäiset asukkaat olivat intiaaneja. Kolumbus "löysi" Kuuban vuonna 1492 ja ihastui siihen, mutta espanjalaiset valloittivat maan vasta vuonna 1511. Espanjalaiset konkistadorit toivat mukanaan eurooppalaisia sairauksia ja tekivät intiaaneista orjiaan, kokonaiset intiaanikylät tekivät itsemurhia ja intiaanien määrä romahti muutamaan tuhanteen. Brititkin pitivät Kuubaa hallussaan vuoden verran vuonna 1762, mutta vaihtoivat sen Floridaan. Britit kuitenkin ehtivät avata Kuuban kaupan muuallekin kuin Espanjaan.

Uutta tupakkateollisuutta ja sokeriruokoviljelmiä varten maahan muutti espanjalaisia ja Haitin ranskalaisia tilanomistajia, jotka toivat mukanaan satoja tuhansia mustia orjia Afrikasta. Kun orjuus kiellettiin vuonna 1886, tilalle tuli kiinalaisia työläisiä. Nykyisin 51% kuubalaisista on sekoittunutta rotua, eli mulatos, ja käytännössä kaikki puhuvat espanjaa. Kuubalaiset ovat hyvin ystävällisiä ja vieraanvaraisia siitäkin huolimatta, että monella on raha todella tiukassa ja joitakin ruokatarvikkeita saa vain kortilla.

Aamupalaksi mammiomenaa

Oltiin perillä sen verran myöhään ja baareista kantautui niin kutsuvia salsarytmejä, että päätettiin tällä kertaa jättää iltaruuat väliin ja aloittaa suoraan juomista. Kuuban kansallisjuoma on sokeriruokomehusta tuotettava rommi eli ron. Rommeja Kuubassa on monia eri laatuja, tuore rommi eli aguardiente on hyvin vahvaa ja se nautitaan usein laimennettuna. Kuubalaisissa coctaileissa on useimmiten vuoden tai kolmen vuoden ikäistä rommia. Viiden vuoden carta oro tai seitsemän vuoden añejo vuosikertarommit nautitaan usein sellaisinaan, joko jäillä tai ilman.

El Floridita, Calle Obispo 557 Havana

Hemingway kertoi nauttivansa "mojitot La Bodeguitassa ja daiquirit El Floriditassa" - molemmat paikat ovat vielä toiminnassa. El Floridita on Montserrate- ja Obisbo-katujen risteyksessä keskuspuiston tuntumassa. Hemingwayn suosikkidaiquirissä on tuplarommi ilman sokeria. Mojitojen ja daiquirijen lisäksi Kuubassa nautitaan Cuba libre -coctaileja, eli rommia ja colaa sekä Piña Coladaa. Opimme pian, että mojitoja on niin monenlaisia kuin on baarimikkojakin, jokaisella on omansa. Eniten pidimme siitä versiosta, jossa kunnollinen, roteva oksa minttua, pieni lohko limeä, lusikallinen ruskeaa sokeria ja loraus soodavettä murskataan lasin pohjalle pienen pesäpallomailan näköisellä puunuijalla, lisätään jäitä, täytetään lasi valkoisella rommilla ja tipautetaan päälle muutama tippa angostuuraa.

Vesku, Zoli ja canchancharat

Kuubalaiset syövät yleensä vain kahdesti päivässä, aamupalan ja illallisen. Kuubalainen aamupala on yleensä melko yksinkertainen: hedelmiä, munakasta, jogurttia, hilloa ja kahvia, mutta toki hotellin aamiaisbuffettiin kuului hyvä valikoima kaikkea muutakin. Hedelmistä tutustumisen arvoinen on aprikoosimainen mamey eli mammiomena. Pikkupurtavia ei juuri harrasteta eikä pikaruokapaikkoja tai lounasravintoloita ole. Kahviloista saa kinkkuvoileipiä ja juustovoileipiä. Hellepäivän virkistävä yrtti-hunajajuoma on nimeltään canchanchara.

Papan kanat menossa kynittäviksi

Ruoka on yksinkertaista. Kreolikeittiön pääraaka-aineita ovat riisi ja pavut: moros y cristianos, (maurit ja kristityt) eli riisiä ja mustia papuja tai congrí eli riisiä ja tarhapapuja. Kuubassa on pula melkein kaikesta, elintarvikkeistakin, mutta melkein joka paikassa sai ruoaksi vähintään papuja ja riisiä.

Riisin ja papujen seurana on paahdettua kanaa, sikaa tai kalaa. Lisukkeiksi syödään yleensä maniokkia tai paistettuja banaaneja.

Aterian kruunaa kahvi. Kuubassa juodaan paljon kahvia. Kubalainen kahvi café cubanoa on vahvaa kahvia, joka tarjoillaan pienestä kupista sokerin kanssa. Kuubasta saa myös miedompaa amerikkalaista kahvia, café americano. Kahvin kanssa voidaan nauttia jälkiruoaksi espanjalaistyylistä karamellivanukasta flan tai Tres Leches -kakkua tai karibialaistyyliin guavahilloa ja kermajuustoa tai jäätelöä.

Kanaa, moros y christianos La Guaridassa

Tiistai-iltana käytiin La Guarida-ravintolassa, joka on nimensä mukaisesti piilopaikka. Ravintola sijaitsee kerrostalon yläkerroksessa ja sinne mennään rappukäytävän kautta. Paikka ei näy kadulle mitenkään, joten se pitää tietää, jotta pääsee perille.

Kuubassa on kahta lajia ravintoloita, valtion ravintoloita ja paladareja. Paladare on kuubalaisessa kodissa sijaitseva kotiravintola. Joissakin matkaoppaissa varoitellaan Kuuban valtion ravintoloista ja ylistetään yksityisiä paladareja.

Meidän kokemus oli, että molemmissa on parempia ja huonompia. La Guarida oli paladarejen parhaimmistoa ja O'Reilly -kadun salsabaari oli valtion paikoista parhaita.

Pedro ja Vesku O'Reilly-kadun salsabaarissa

Omar, bar Dos Hermanos

Rakennukset ja taide

Hotellimme on Plaza Havannan vanhassa keskustassa, joka on Unescon maailmanperintökohde. Rakennus on siirtomaatyylinen ja koristeltu valkoisin takorautakoristein.

Seinämaalaus rapussa Havannassa

Kuubalaisesta taiteesta musiikki ja tanssi on hyvin eläviä ja kehittyneitä. Elävää musiikkia oli monissa paikoissa. Käytiin myös yhdessä pienessä museossa, runoilijan ja paikallisen tulenkantajan Jose Lezama Liman (1910 - 1976) kotimuseossa.

Kuuba tunnetaan sikareista ja Havannassakin on sikaritehtaita. Vierailimme Kuuban suurimmassa sikaritehtaassa, jossa sikarinkäärijät (torcedores) pyörittelivät kalleimmat sikarit käsin ja kiinnittivät niihin vyötteet.

Suurin osa sikareista tehdään kuitenkin koneella. Ostimme yhden yksittäispakatun ison sikarin ja saimme trhtaanmyymälästä lahjaksi paketin, jossa oli kymmenittäin kakkoslastuisia havannalaisia. Emme kuitenkaan halunneet jatkaa huvimatkaa iso, sanomalehteen kääräisty sikarinyytti mukanamme, joten möimme sikarit tanskalaisille turisteille.

Che Guevaran mausoleumi ja Kuuban lippu, Santa Clara

Graham Greenen teos Miehemme Havannassa julkaistiin vuonna 1958. Sen tapahtumapaikoista hotellit Sevilla ja Nacional sekä yökerho Tropicana ovat vieläkin olemassa. Kuvitteelliseksi tarkoitettua kirjaa on pidetty enteellisenä, koska Kuubasta paljastui myöhemmin ydinaseita.

Ernest Hemingway asusteli paljon Kuubassa ja hänen teoksistaan Vanhus ja meri sekä Saaret ja virta sijoittuvat Kuubaan. Meri ja trooppinen kasvillisuus antoivat rauhan Ernest Hemoingwayn sielulle, kuten hänen kerrotaan itse sanoneen. Hemingway hankki itselleen pienen maatilan, Fincia Vigian, läheltä Havannaa ja hänellä oli vene Cojimarin satamakaupungissa. kuubalaiset kutsuivat Hemigwaytä papaksi ja kunnioittivat häntä suuresti. Ernesto on yleinen nimi Kuubassa vielä nykyäänkin.

Kansallislintu tocororo 

Havannan eläintarha on 340 hehtaarin laajuinen safarialue, jolla kaikki eläimet elävät aitojen ulkopuolella.

Alueella on paljon eläimiä mm. Afrikasta ja Aasiasta. Siellä asustelee myös 130 vain Kuuballe endeemistä lintulajia, yksi niistä on Kuuban kansallislintu tocororo, joka laulaa toco-toco-tocoro-tocoro.

Tocororo on valittu Kuuban kansallislinnuksi, koska sen väritys muistuttaa Kuuban lippua. Tocororot lentävät usein pareittain ja niiden siivistä lähtee melko kova kahiseva ääni, joka muistuttaa liehuvan lipun ääntä.

Trinidad

Konkistadori Diego Velazquez (1465 - 1524) löysi Trinidadin vuonna 1514. Kaupungista kehittyi merirosvojen ja salakuljettajien tukikohta, joka pysyi eristettynä muusta mantereesta pitkäään. Vuorten saartamassa poukamassa sijaitsevaanTrinidadiin pystyi saapuaan ainoastaan meriteitse vuoteen 1953 asti, jolloin sinne rakennettiin ensimmäinen maantie. Trinidad on myös Unescon maailmanperintökohde.



Poikia Trinidadin kadulla

Ajoimme Trinidadiin Sancti Spiritun maakunnan läpi. Sancti Spiritun rannikko on erittäin kaunis ja tarjoaa silmänkantamattomiin hiekkarantaa ja turkoosia karibian merimaisemaa. Rannikolla on useita pieniä hyvin entisöityjä vanhoja kaupunkeja ja romanttisia kyläpahasia.

Trinidadissa Plaza Mayorin aukio ja sen ympäristössä olevien rakennusten kokonaisuus on entisöity siirtomaa-ajan tyyliin, mikä luo tunnelman siirtymisestä ajassa 200 vuotta taaksepäin, keskelle merirosvojen ja salakuljettajien aikaa. Arkkitehtuuri edustaa neobarokkia maorilaisittain maustettuna. Osa rakennuksista on entisöity tarkemmin ja osa on jätetty tai jäänyt vanhaan kuosiinsa, joten vaikutelma ei ole kuitenkaan liian kiiltokuvamainen.

Tiikkiparveke kivitalossa,
Trinidad

Saavuimme Trinidadiin alkuiltapäivästä. Samaan aikaan lähikoulun oppilaat pääsivät kotiin ja kujalla juoksenteli punahuivisia, siistin ja hyvinvoivan näköisiä reippaita koulupoikia. Kuubassa on kaikille yhtenäinen peruskoulu, jonka mallina on käytetty suomalaista koulujärjestelmää, koulujärjestelmässä on alakoulu ja yläkoulu. Nuorista 100% ja koko väestöstä 99,8% on lukutaitoisia. YK ja Maailmanpanki ovat antaneet tunnustusta Kuuban tehokkaalle koulutusjärjestelmälle ja Unescon mukaan Kuubassa on Latinalaisen Amerikan parhaat koulut.


Oppaamme Ernesto ja Santissi Matrinia,
Trinidad

Kuuban siirtomaa-ajan taloille on tyypillistä kivi- ja puurakentamisen yhdistäminen. Taloissa on usein tiikkiset puuparvekkeet ja puiset yksityiskohdat.Trinidadin taloissa erityispiirteenä on puisten ja metallisten yksityiskohtien yhdistäminen.

Trinidadin taloissa on myös kalterit, jotka suojasivat asukkaiden koteja merirosvolaivojen mukana saapuvilta rosvojoukoilta. Nykyään Trinidadin pääelinkeino on tupakkateollisuus ja  kaupungissa on myös useita elävää musiikkia tarjoavia salsabaareja.