Australia

2013-04-18-1798[1]
Australian lippu
Mitäpä olisi maailmanympärimatka ilman Australiaa? Australia on monin tavoin erikoinen maanosa, joka on ollut maantieteellisesti eristyksissä noin 40 miljoonaa vuotta. Eristyneisyys näkyy ihan kaikessa, ensimmäisenä asukkaiden, keittiön, rakennusten, kasvien ja eläinlajien omaleimaisuutena.

Metsärosvoja, rangaistusvankeja ja vapaaehtoisia maahanmuuttajia

Ensimmäiset asukkaat tulivat Australiaan kun pohjoisen pallonpuoliskon luolamiehet perheineen pakenivat kylmä jääkautta etelän lämpöön. He saapuivat veneillä Aasian suunnasta noin 50 000 - 100 000 vuotta siten tai aiemmin. Australian alkuasukkaat eli aboriginalit elivät muuttumatonta elämää heimoina, joiden rajat he uskoivat esi-isien luoneen niin sanottuna uniaikana, eli kaukana menneisyydessä.

Alakomaalaiset löytöretkeilijät löysivät Australian 1600-luvulla, mutta alankomaalaisten mielestä australialaiset olivat niin köyhiä, nälkäisiä ja rumia raakalaisia ja koko paikka oli muutenkin niin masentava, että Alankomaat eivät vaivautuneet ottamaan Australiaa haltuunsa. Muutosta asutukseen tuli vasta 1770-luvulla kun kapteeni James Cook otti kaikki kartoittamansa alueet Iso Britannian haltuun. Britit päättivät perustaa kaukaiseen Autraliaan rangaistussiirtolan, ja brittiläinen imperiumi tuhosi ja hajotti nopeasti aboriginaalien heimot. Australiaan vietiin 80 vuoden aikana yli 160 000 vankia, joista hurjimmat päätyivät lainsuojattomiksi metsärosvoiksi Australian Outbackiin.

Rohkeimpien rosvojen maine on ikuistunut legendoiksi. Yksi tunnetuimista on irlantilaisjuurinen Ned Kelly (1854 - 1880), joka oli kuin ilkeä Robin Hood. Kellyn kopla ryösteli näyttävästi pankkiireja ja tappoi paljon poliiseja. Kelly käytti omatekoista haarniskaa ja oli pitkään haavoitumattoman maineessa. Hänet saatiin kuitenkin kiinni ja hänelle julistettiin kuolemantuomio.

Legendan mukaan Kelly kehotti oikeudessa tuomaria ottamaan häneen yhteyttä Manalassa, ja tuomari kuolikin vain kaksi viikkoa Kellyn hirttämisen jälkeen.

Vaikka pääosa väestöstä juureutui pitkään kahlehdituista rangaistusvangeista, Australiassa on nykyisin paljon myös vapaaehtoisia siirtolaisia ja rangaistusvankien jälkeläiset ovat jääneet vähemmistöksi. Siirtolaisia on tullut mm. Italiasta, Kreikasta, Jugoslavian alueelta, Vietnamista, Saksasta, Filippiineiltä, Malesiasta, Turkista, Hong Kongista, Kiinasta ja Etelä-Afrikasta. Suomalaisia siirtolaisia on Australiassa yli 10 000.


Sydneyn_huippuja[1]
                         Sydneyn huippuja                        
Nykyisin aboriginaaleja on väestöstä enää noin yksi prosentti. Australian suhtautuminen alkuasukkaisiinsa on ollut epäonnistunutta, mutta nykyään ajatellaan, että se on osa monikulttuurisen yhteiskunnan syntyhistoriaa. Virheistä on otettu opiksi ja niiden seuraamuksia on korjailtu, mutta muuten niitä ei pyydellä anteeksi tai murehdita, koska ne ovat raakojen esi-isien tekemiä rikoksia, joihin nykyiset asukkaat ovat syyttömiä.

Australialaiset ovat ylpeitä historiastaan, hurjista rikollisista juuristaan ja siitä, että ovat lähes nollasta luoneet 200 vuodessa vauraan, nykyaikaisen ja hyvin toimivan yhteiskunnan.

Keittiö - varsinainen Down Under!

2013-04-15-815[1]
Punajuurilastuja lautasella
Aloitimme Australiaan tutustumisen hyvällä ruoalla ja nautimme maanantai-illan kunniaksi Marque-ravintolan 9 lajin maistelumenun. Pöytävaraus oli tehty puoli vuotta etukäteen. Tarjolla oli mm. Kurobuta-possua katajanmarjoilla ja timjamilla maustettuna, gaspacho-keittoa, tiikerirapuja ja avokadoa, mustekalaa, kalaa, vihreitä mansikoita ja savoijinkaalia, lammasta ja parsaa, raparperia ja mustikoita, kamomillaa ja valkosuklaata. Kaikkin ruokiin oli valittu erikseen hyvin sopivat viinit.

Australialainen monikulttuurinen keittiö alkoi kehittyä siirtolaisten myötä. Kahviloita ja ravintoloita on paljon ja hintataso on hyvin kohtuullinen. Suurin osa tarjonnasta on etnistä ruokaa tai fuusioruokaa, jossa yhdistyvät monista eri lähteistä tulevat vaikutteet. Villinä yhdistelmäa ovat sekoittuneet myös aamupalat, lounaat ja päivälliset: aamiaiseksi voi saada pihvejä tai lampaankyljyksiä, spagettia paahtoleivällä tai ihan mitä vain. Pikaruokapaikkojen hampurilaisissa on yleensä suolakurkun sijaan punajuurta. Vaikka australialainen ruokakulttuuri on aika outoa, niin ruoka kuitenkin on yleensä hyvää ja ainekset ovat selkeitä ja tuoreita.

Australialainen kotoperäinen ruoka on tullut muotiin viime vuosina kasvaneen turismin myötä ja sitä tarjotaan nimillä native food tai bush tucker. Siihen kuuluvat mm. kengurun ja emun liha, happohaapa, koiso, podokarpus, sitruunamyrtti, lillipillin marja, muntarin marjat, santelipuu, akasiansiemenet, kakaduluumut, araukarian siemenet, paahdettu bogong-yökkönen ja friteerattu puuntuhoojan toukka. Monilla ravintoloilla on oma viinikellari, mutta kaikissa ei ole, ja asiakkaat saavat usein tuoda mukanaan myös oman pullon.

Kanaa_ja_kampasimpukkaa,_Quay[1]
Kanaa, kampasimpukkaa, retikkaruusu ja herneenkukkia
Torstaina suuntasimme lounaalle Masterchef of Australiasta tutun Peter Gilmoren  Quay-ravintolaan.  Sinne oli myös tehty pöytävaraus puoli vuotta etukäteen. Nautimme Quayssä herkullisen 4 ruokalajin lounaan 50-päivän kunniaksi kiireettömässä ilmapiirissä ja ihailimme satamalahden yli avautuvaa näköalaa Sydneyn oopperatalolle. Jälkiruoan jälkeen tarjoilija yllätti meidät tuomalla pienen rasian käsintehtyjä konvehteja ja sanomalla salaperäisesti: "jollakin tässä pöydässä on syntymäpäivä".


Rakennukset

Buttle_stairs,_Woollomoolo[1]
Buttle Stairs                
Woolloomooloossa        
Hotellimme sijaitsee aivan Sydneyn keskustassa Kings Crossissa. Tässä vieressä, itäpuolella, on kaupunginosa nimeltä Woolloomooloo. Se on eloisa, neonvaloinen ja ehkä mauton mutta hyvin iloinen kaupunginosa, jossa riittää eloa 24/7. Vastaavan tyyppisiä paikkoja Euroopassa voisivat olla Pariisin Pigalle tai Lontoon Soho.
Parvekkeita,_Sydney[1]
Sydneyn pitsiä parvekkeissa
Tästä heti kaakkoon, Paddingtonin alueella, eli rennosti vain Paddossa, näkee talojen parvekkeilla hyvin samantyylistä valkoista takorautakoristelua kuin Kuubassa.

Australialaiset kutsuvat koristelua Sydneyn pitsiksi. Karibialaistyylin ja rennon tunnelman vuoksi Paddingtonin aluetta on joskus verrattu myös New Orleansiin.

Alue oli vuosikymmenten ajan hiukan rappiolla, mutta nykyisin siitä on tullut rento, hiukan taiteilijamainen ja hyvin muodikas asuinalue. Taloja on kunnostettu ja niiden hinnat ovat kohonneet hyvin korkeiksi. Alueella on paljon pieniä ravintoloita, antiikkikauppoja ja butiikkeja sekä yksi Sydneyn parhaista toreista, Paddington Markets.


2013-04-17-1751[1]
Sydneyn oopperatalo
Sydney Opera House eli Sydneyn oopperatalo satamalahden rannalla on hyvin tyylikäs kokonaisuus.
Oopperatalon suunnitteli tanskalainen arkkitehti Jørn Utzon  ja siinä on oopperan lisäksi paljon muitakin toimintoja, mm. baletti, teatteria ja kulttuuritapahtumia.

Sydneyn oopperatalo on Unescon maailmanperintökohde.

Hunter Walley

Vierailimme Sydneyn pohjoispuolella viinitiloilla, mm. Lindemansilla, Savannahilla ja Draytonsilla. Enimmäkseen hunter Walleyn alueella viljellään Shirazia ja Merlota sekä valkoviiniä tuottavista lajikkeista Semillonia ja Rieslingiä. Uusi miellyttävän hedelmäinen tuttavuus meille oli Verdalho, josta valmistetuissa viineissä oli mukana trooppisten hedelmien makeaa raikkautta. Myös Moscat-rypäleitä oli jonkin verran sekä Chardonnayta ja Caberbet Sauvignonia.

Australiassa valmistetaan Moscat-rypäleistä myös kuohuviinejä, joita he kutsuvat shampanjaksi, mutta kuten viininmaistattaja Donna sanoi, älä ajattele sitä shampanjana vaan siiderinä niin se maistuu paremmalta.

Kenguruita_kedolla[1]
Kenguruita kedolla viinitilan takana
Hunter Walleyn retkellä näimme myös kenguruita, mangrovemetsää ja Blue mountain -vuoret.
Blue Mountains on Unescon maailmanperintökohde.

Kenguruita oli luonnossa aika paljon villinä ja ne päästivät aika lähelle kuvaamaan ennen kuin pomppivat karkuun. Australiassa on myös liian kesyjä city-kenguruita, jotka saattavat jopa tulla ihmisen päälle. Nämä meidän kuvaamamme ovat maalla eivätkä yrittäneet tulla meitä kohti.

2 kommenttia:

  1. No, tulihan sitä jatkoa, mutta hyvää kannattaa aina odottaa.
    Hyvä on ollut matka teillä. Mukavaa luettavaa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista. Nähtävää on niin paljon, että muutaman päivän sulattelu tekee hyvää ennen blogipostausta. Australiassa ollessamme suurimmat puheenaiheet olivat Uuden-Seelannin uusi homoavioliittolaki ja paikallisen mustan oriin Black Caviarin jäminen eläkkeelle, josta jopa Australian pääministerikin esityi lausuntonsa televisiossa. Suuria uutisiahan nekin, ja varsinkin samaa sukupuolta olevien avioliittolaki on ensimmäinen koko Osranian ja Aasian alueella. Australia ihmettelee sitä vielä ja seuraa varmaan joskus perässä.

    VastaaPoista